Ydinajatus
“Mielikuvituksen aikakausi” kutsuu yleisön näkemään tulevaisuuden ei valmiina maailmana, joka odottaa meitä, vaan asiana, jonka luomme kokeilemalla ja inspiroimalla toisiamme. Ensimmäinen välähdys on uteliaisuus, muotoutuva valo on todelliseksi muuttuva ajatus ja laajempi värikäs tila kantaa toivoa tulevasta. Teknologia tekee mielikuvituksen näkyväksi, mutta inhimillinen tunne, toiminta ja luovuus vievät sitä eteenpäin.
“Mielikuvituksen aikakausi” tutkii luomista ihmisen ja valon kohtaamisen kautta. Pimeyden välähdykset, kokoontuvat hiukkaset ja leijuvat pallot muistuttavat ajatuksista, jotka eivät ole vielä löytäneet lopullista muotoaan. Tanssijat kurottavat, pyörivät, avautuvat ja pysähtyvät kuvan eteen. Jokainen liike antaa tyhjälle tilalle uuden reitin, ääriviivan ja elämän. Taika ei ole vain siinä, mitä näyttö esittää, vaan tunteessa, että ajatuksen voi nähdä heräävän.
Voimakkaimmissa kohdissa tanssijoita ympäröivät säteet, pyörivät pallot ja suurennetut digitaaliset hahmot vastaavat live-kehojen liikkeeseen. Todellisella keholla on selkeät rajat; kuva voi venyä, hajota, yhdistyä uudelleen ja kasvaa ihmistä suuremmaksi. Niiden kohtaaminen synnyttää tunteen tuntemattoman tutkimisesta. Ihminen ei vain katsele teknologiaa, vaan lähestyy sitä, yrittää ymmärtää sitä ja antaa sille suunnan. Ihmisen läsnäolo tuo teknologiaan lämpöä.
Hiljaisemmissa osissa valkoiset puvut ja rauhalliset keholliset linjat kohtaavat sinivalkoisen valon. Kehät, hajanaiset kipinät ja leijuvat muodot siirtävät tunnelman voimanpurkauksesta hienovaraisempaan tietoisuuteen. Luomisen ei aina tarvitse alkaa dramaattisesta käänteestä. Se voi alkaa katseesta, epäröivästä eleestä tai lausumattomasta ajatuksesta. Voiman ja herkkyyden tasapaino pitää kuvitellun tulevaisuuden vieraana menettämättä inhimillistä tunnetta.
Digitaaliset ääriviivat, valaistu teksti ja värilliset valojuovat muuttavat abstraktin ajatuksen viestinnäksi ja yhteydeksi. Kun näyttämölle tulee lisää tanssijoita, huomio siirtyy kehosta toiseen, vastaa ja leviää sen sijaan, että jäisi yhden esiintyjän ympärille. Jokainen liike tarjoaa lähtöpisteen, ja yhteinen rytmi sitoo ne yhteen. Näyttämö avaa mahdollisuuden yhteiselle luomiselle yhden ihmisen oivalluksesta koko ryhmän yhteistyöhön.
